Palveluita tarjolla, vai onko?

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri eli Eksote on ollut oiva esimerkki monesti viime vuosina. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Eksoten etumatka, ainakin haluttuna työpaikkana, on muuttumassa lääkäripulaksi.

Lääkäriliiton sairaanhoitopiirejä vertailevassa tilastossa lääkärivaje on Eksotessa n. 15%, Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä (Essote) n. 15%, Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (Sosteri) n. 3% ja Kymenlaaksossa n. 6%. Lääkäreistä siis on pulaa, joten pelaako palvelut?

Asiakkaan kannalta keskeisintä on saada haluamansa palvelut laadukkaina ja oikea-aikaisina. Lääkäripula johtaa nopeasti odotusaikojen venymiseen ja sitä kautta laadun laskemiseen. Eksoten sivuilta löytyy tieto, että jonotusaika esim. Honkaharjun terveysasemalle Imatralle on 8 päivää. Sosterin Punkaharjun terveysasemalle pääsin itse viime viikolla jo seuraavana päivänä. Joten kyllähän lääkärivaje näkyy palveluissa.

Manner-Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä. Aika useassa on meneillään toimintojen tehostamista, kulujen karsintaa ja sopeuttamista. Miten käy noissa toimissa palveluiden saatavuuden? Usein tehostaminen johtaa palveluiden keskittämiseen ja niiden karkaamiseen yhä kauemmaksi. Samalla nousee kynnys saada hoitoa.

Suomessa on jo pitkään ollut vallalla linjaus, että tuetaan ikä-ihmisten asumista kotona mahdollisimman pitkään. Jos toimintakyky on hyvä, niin linjaus on erittäin hyvä. Omakohtaista toimeliaisuutta ja itsensä toteuttamista tulee tukea ja sen saavuttamiseksi tulee löytää yksilölle sopivimmat tavat. Mutta silloin kun kunto alkaa heiketä, voi joutua nykysysteemissä väliinputoajaksi.

Kummitätini, joka on nyt 90-vuotias, toivoi pari vuotta sitten pääsyä palveluasumisen piiriin. Tuolloin hän oli liian hyväkuntoinen. Kun kunto nopeasti heikentyi, todettiin, että on jo liian huonokuntoinen palveluasumisyksikköön, mutta liian hyväkuntoinen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Asuminen yksin kotona jatkui, yksityisen palvelutarjoajan palveluiden varassa. Vei useita kuukausia, tätini harhailua sukkasillaan kadulla ja lopulta hälyttimien asentamista oveen, jotta hän ei pääse poistumaan kotoa yksin. Tädistäni tuli rakkaan kotinsa vanki. Kun käynnit terveysasemalla ja keskussairaalassa yleistyivät, alkoi asiat edetä. Tätini on nyt saanut tehostetun palveluasumisen yksiköstä paikan. Mielestäni systeemi on kuitenkin liian hidas ja samalla epäinhimillinen.

Kaikilla meillä, iästä, taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta riippumatta, pitää olla oikeus oikea-aikaiseen, laadukkaaseen hoitoon, niin akuuteissa sairastumistilanteissa kuin pitkäaikaissairauksissakin.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *